Jep. Aina ei kannattaisi käyttää alkoholia. Ainakaan minun.

Perjantaina meillä oli ensimmäisen kerran ystäviä käymässä yhteisessä asunnossamme. Miehellä oli hieman vaikeampi ilta ja käyttäytyminen mua kohtaan ei mitään kovin kaunista. Onneksi olen sen verran sivistynyt (?) ihminen, että en alkanut julkisesti riitelemään vaan säästin dramaattisen riidan siihen hetkeen kun kaikki olivat jo lähteneet. Ja sitten paiskottiin tavaroita ja ovia ;)

Myös eilinen päivä meni jätistessä parisuhteestamme. Ei ole ihan yksinkertaista tämä yhdessä asuminen. Jokainen kun kantaa sitä menneisyyttään mukanaan-halusi tai ei. Välillä tuntuu, että en ole päättänyt edes asettua tänne vaan olen tavallaan matkalaukku pakattuna koko ajan. Sitoutuminen on vaikeaa. Erityisesti silloin kun se vaatii sitä, että antaa itsestään paljon ja asettuu taloksi koko sydämmellä ja sielullaan. Mutta onnekseni minulla on puolisko, joka vaatii puhumista ja jopa riitelyä. Ja joka kertoo, että on huomannut kuinka vaikeaa negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on minulle.

Mutta tänään kaverin kanssa mökki/sisustus/puutarhamessuille.

Edit. Lääkeannoksen olen myös puolittanut juuri tällä viikolla. Katsotaan mitä tapahtuu tai on tapahtumatta. Yritän kyllä myös kovasti unohtaa koko asian. Ehkäpä se näin menisi parhaiten ohitse?