Mun työmotivaatio on pakkasen puolella ja lähestyy suuresti absoluuttista nollapistettä.Siis mua ei nappaa, huvita, kiinnosta. Ei niin yhtään. Ei sitten mitenkään päin vaikka yritän itseäni motivoida millä keinolla tahansa. Joo, palkkakuitti toki motivoi, mutta juuri nyt ei sekään.

Siis. Teen erittäin itsenäistä työtä. Osana tiimiä tottakai, mutta siltikin vain minä vastaan oman 'osastoni' toimista.Ja tällä hetkellä oma osastoni on suurien kustannuspaineiden alla eikä minulla ole oikein motivaatiota myöskään miettiä tapoja säästää tai tehostaa tahi yhtään mitään....

Nyt on alle viikko annoksen pienentämisestä ja eilinen ilta sujui iloisesti pahoinvoinnin merkeissä.Oireina pyörrytystä, etomista ja muita samoja kuin aina annosta nostaessakin oli.Liekö se merkki siitä että en ole vielä valmis tuohon pienempään annokseen vai onko kroppani kenties niin addiktoitunut noihin, että ne on ihan fyysisiä oireita? Lääkäreiden mukaan tosin masennuslääkkeiden lopettamisesta ei tule mitään vierotusoireita vaan ne voi lopettaa ihan suitsait vaan. Jepjep.